Kasvoin suuressa perheessä. Ruokapöydässä meitä oli parhaimmillaan 11 henkeä. Usein sanotaan, että kun on paljon sisaruksia, oppii pitämään puolensa. Minä opin olemaan hiljaa ja myöntymään siihen mitä muut käskivät. "Jos et tottele, tulee..." Opin olemaan näkymätön. Lempipaikkojani oli talomme kellarissa, varaston perimmäisessä nurkassa johon oli setäni ulkomailla oleskelun ajan hänen huonekalujaan varastoituna. Siellä oli kirjahyllyn takana nojatuoli mihin oli hyvä piiloutua lukemaan.

Opin lukemaan 4-vuotiaana ja siitä lähtien minulla on ollut aina joku kirja luettavana... Pakopaikkani maailmasta... Henkireikäni..

Olen sisarussarjani nuorimmasta päästä... 5 isoveljeä.. 2 isosiskoa.. ja  pikkuveli. Rakas pikkuveli.. ainoa sisaruksista, joka ei koskaan lyönyt.. ainoa jonka kanssa koin olevani läheinen.