Isä kantoi viimeiset kassit autoon, nyt meidän täytyy jo lähteä, että ehdin takaisin vielä tänään hän sanoo.

Katson vielä huonettani haikeana ja kävelen ulos ja autoon. Uusi elämä ja opiskelupaikka odottaa Helsingissä. Tunnelma on outo; toisaalta on ihanaa itsenäistyä ja muuttaa kauas pois. Pois kaikesta ahdistavasta ja aloittaa ihan oma elämä. Elämä paikassa, jossa kukaan ei tunne, kukaan ei tiedä minusta mitään. Saan olla oma itseni, ei tarvitse täyttää kenenkään odotuksia. Toisaalta on kauheaa muuttaa niin kauas pois. Äiti on huonossa kunnossa..Suruviesti saattaa tulla milloin tahansa, vain suuri leikkaus voi hänet pelastaa. Nyt on kuitenkin mentävä jos haluan opiskella.. ja kaikki muut sisarukset asuvat lähellä. He voivat vuorostaan käydä joka päivä katsomassa häntä. Pikkuveli surettaa.. kuinka voin jättää hänet tähän taloon.. Kuinka hän selviää.. 15 vuotias.. Lupaan mielessäni kirjoitella ja soitella kotiin usein.

Nyt on aika tehdä se mistä olen niin monta kertaa haaveillut..

Mieli on ollut kaukana vaikka olen istunut pihakoivun alla..

Nyt on aika lähteä... sielu suree ja hymyää yhtäaikaa..