Hiivin varovasti kellariin, en edes sytyttänyt valoja portaikkoon. Avasin ruokakellarin oven ja valitsin laatikosta suurimman silkkipapreiin käärityn omenan. Ihastelin sitä.. suuri ja punainen kiiltäväkuorinen omena. Haukkasin siitä malttamattomana, mehu valui pitkin leukaani. Suljin silmäni ja nautin makeasta omenanmausta.

Uuden joululahjaksi saamani vaaleanpunaisen flanellisen yöpäidan helmat kutittivat paljaita varpaitani. Olin melkein arvannut, että saisin sellaisen, sillä olin nähnyt äidin ompelevan jotain ja piilottelevan sitä minulta. Menin olohuoneeseen ja käperryin nojatuoliin lukemaan uutta kirjaani joulukuusen kynttilöiden valossa. Se kertoi pienestä runotytöstä, Uuden kuun Emiliasta.. oli niin hämyistä, että tuskin näin kirjaimia, en siltikään sytyttänyt valoja.  Vanhempani eivät edes huomanneet minua, he kuuntelivat radiosta iltahartautta.

 

Mietin päivänkulkua. Aamulla aikaisin heräsin siihen, kun isä huuteli, haluaako joku tulla koristelemaan joulukuusta. Nousin ylös pikkuveljeni kanssa ja juoksimme avaamaan ensimmäiseksi joulukalenterin viimeisen luukun. Sieltä tuli jouluseimi, niinkuin aina ennekin. Söimme pikaisen aamupalan, hopeateetä ja  leipäpalan. Isä oli juuri ehtinyt laittaa kuuseen kynttilät ja me saimme jatkaa koristelua. Kuuseen tuli omatekemiä koristeita ja kaunista kultanauhaa.. Se oli maailman kaunein joulukuusi.

 

Puolen päivän aikaan isä oli lämmittänyt joulusaunan, saunominen kesti kauan, olihan meitä 11 henkeä. Isot tytöt kävivät yhdessä, isot pojat yhdessä, Isä keskimmäisten poikien kanssa ja minä äidin ja pikkuveljen kanssa.

Puimme päälle ja  odotimme kun äiti laittoi isojen tyttöjen kanssa ruokaa. Vaikka pöytä oli suuri.. se ihan notkui. Lanttu-, makaroni- ja porkkanalaatikkoa, karjalanpaistia, silliä, keitettyjä punajuuria, perunoita, kinkkua, karjalanpiirakoita, munavoita. Jälkiruoaksi oli äiti keittänyt rusinasoppaa..

 

Emme olisi millään malttaneet odottaa joulupukkia.. Ja vihdoinkin soi ovikello, isä meni avaamaan.. pukki oli vain jättänyt rappusille monta suurta  lahjasäkkiä. Istuimme kaikki olohuoneessa ja isä jakoi lahjat... minä sain villasukat, uuden yöpaidan, uuden kirjan: Pieni runotyttö, ja sukset. Sukset tosin oli naapurin Sadun vanhat. Tunnistin ne kyllä, ne olivat ruskeat puusukset lenkkisiteillä ja niiden kärjissä luki Valtonen. Kyllä niillä kelpaisi laskea mäkeä ja hiihtää kouluun peltoja pitkin.

Isoveli soitti poljettavalla urkuharmonilla joululauluja... Oli pimeää..

 

Menin pukemaan uuden yöpaitani päälle ja laitoin villasukat jalkaan. Otin kirjan käteen ja hiivin hakemaan omenan...

 

Olin onnellinen uudessa vaaleanpunaisessa flanelliyöpaidassani